Tässä vuosien varrella on tullut kokemusta niin siitä esikoisesta kuin niistä seuraavista kolmestakin. Ensimmäisen kohdalla sitä on aina tulevana vanhempana hieman hukassa, että mitä sitä oikein tarvitsisi ja kaikilla ja kaikkialla on aina kyllä varmasti antaa omat ohjeistuksena. 

Itsekin ensimmäisen kohdalla luulin tarvitsevani puolivaltakuntaa, mutta hyvin pian sitä huomasi kuinka vähällä oikeastaan tuleekaan toimeen. Vauvalehdet ja äitiyslehdet huutavat nimeäsi jokaisella sivulla ja kaikki herkullisen väriset mobiilit, istuimet, vaunut yms melkein pakottavat hankkimaan ne omaksesi.

Läheiseni raskauduttua tässä jokin aika sitten ryhdyin miettimään mitä sitä ihan oikeasti tarvitsee. Listasta tuli hyvin lyhyt (ainakin omasta mielestäni). 

577388_10152630080520624_1203791939_n-no

Aloitetaan perusasioista (tai niitä tämä mun listani taitaa olla alusta loppuun asti):

Vaunut, vähiten tilaa vie ketterät vaunut pehmeällä kantokopalla. Kantokopan käyttöaika (ainakin meillä) on ollut vain noin 5 kk. Nyt joku jo nousee barrikaadeille, että "hei hei, ei lasta saa istuttaa ennen 6 kk ikää", mutta meilläpän on istuttu. Tuossa iässä ei makuulla olo vaunuissa ole tullut kysymykseenkään. Ja toiseksi pehmeä kantokassi on OIVA nukutuskeino kun pieni prinssi/prinsessa ei tahdo nukahtaa. Siinä on näppärä heilutella toinen uneen.

Autoistuin, hanki vain jos ihan oikeasti käytätte autoa. Kaappiin sitä on mitä todennäköisemmin turha laittaa säilytykseen. Kysäise vaikka kavereilta olisiko heillä tarvittaessa antaa lainaan.

Sitten kaikenmaailman sinkit ja talkit. Ainoa mitä meillä on tarvittu, on ollut sinkkitahna. Se on ollut todella hyvä apu sekä vauvan vaippaihottumaan, että äidin finneihin!

Vaatetus. Ei kannata tuhlata rahojansa niihin aivan pienempiin vaatteisiin, ellei vauva nyt sitten synny todella pienenä. Meillä on kaikki olleet yli 52 cm kokoisia, joten ne aivan ihastuttavan pienimmät vaatteet, eli 50 cm, ovat jääneet pieneksi kun on kotiin päästy sairaasta. Koosta 54 cm on ihan hyvä aloittaa, ja siitäkään koosta ei tarvitse kuin perusjutut:

* muutama body, mieluiten kietaisumalliset.

* muutamat sukkahousut

* parit housut

Nyt joku kummastelee miksi ei sukkia tai paitoja. Ihan käytännön syistä. Sukat eivät pysy jalassa ja paidat nousevat korviin ja jättävät selän sekä navan paljaaksi.

Sitten ne ulkovaatteet. Kovasti laitetaan lapselle jos jonkinmoista nuttua päälle. On tavalliset vaatteet, on villakerrasto (talvi/syysvauva) ja haalaria yms.. Kesäkevätvauvalle:

* ohut fleecehaalari (jossa jalka- ja käsiosat kiinni ja käännettävissä auki), voi ostaa reilunkin koon, esim. 62. Sopii hyvin vauvalle ja kestää pidemmän aikaa.

* ohut kypärämyssy/pipo

Talvi/syysvauvalle:

* paksumpi haalari jossa nuo sama jalan- ja kädenosat kiinni. Ei kannata tuhlata haalareihin joihin pitää laittaa erilliset tossut ja hanskat. Turhan hankalaa ja epäkäytännöllistä.

* kypärämyssy

* pipo

* 2 paria villasukkia, mieluiten liian isot

Haalarin alle ei tarvita mitään muuta kuin lapsen tavalliset vaatteet ja käsiin ja jalkoihin villasukat. Vastasyntynyt on yleensä kuitenkin käärittäny sinne kantokoppaan jonne sen voi muurata lämpimäksi vilteillä. Tällä tavalla esimerkiksi poiketessa kahvilaan, ei tarvitse vauvaa herättää riisumalla siltä vaatteita jottei tule liian kuuma, vain vilttien avaaminen riittää yleensä.

Sitten niistä tarvikkeista. Vastasyntynyt harvemmin leikkii leluilla ja siihen meneekin muutama vuosi ennenkuin pehmolelut kiinnostavat, jos silloinkaan. Meillä esimerkiksi on suuri määrä nallea, pupua ja sitä sun tätä, joilla ei ole koskaan leikitty, mutta sitäkin enemmän keräävät pölyä. Muutama helistin tms on aivan riittävä. Näitä saa aivan varmasti lahjaksi enemmän kuin tarpeeksi.

Ja kun kysellään mitä tarvitaan, voi aina pyytää vaatteita. Mutta pyydä että niitä isompia, esim. 68cm aina ylöspäin. Muuten on kohta kaapissa läjä mekkoja ja muita vaatteita hintalaput kiinni. Sekös harmittaa!

Hoitopöytä meillä oli ensimmäisen kohdalla ahkerassa käytössä pari kuukautta. Sitten vaihtui vaipanvaihtopaikka olkkarin sohvalle, makkarin sängylle tms. Ei edes sitä hoitoalustaa tarvita.

Ja jos tosisäästeliäs haluaa olla, ostaa vaatteet käytettynä. Silloin ei edes harmita se, että ensimmäisen, toisen ja sen tuhannenkin ruokailun aikana marjakiisseli putoaa ihkauudelle valkoiselle vaatteelle.

Äitiyspakkaus on Suomessa valtavan hieno etuoikeus ja sen ottamista suosittelen kaikille. Ja siinä onkin sitten seuraava säästövinkki, maailmallakin puhuttu: se pahvilaatikko. Jos sitä lasta nyt haluaa sitten nukuttuu jossain muualla kuin kyljessä. Meillä on nimittäin kaikkein parhaiten toimineet (äidin jaksamisen kannalta) nuo vierivieressä nukkumiset. Tissit paljaaks, vauva viereen, eikä kenenkään tarvitse herätä yöllä syöttämään. Vauva hoitaa itse sen! 

Lisää vinkkejä taas seuraavassa!

article%20%281%29-normal.jpg

/Kaikki mistä välitän