Onko jotain mitä haluaisit/voisit/jaksaisit tehdä 24/7? Onko jotain jonka jatkuva tekeminen ei puuduta eikä pidemmän päälle tunnu raskaalta? Monilla tuskin on sellaista!

Miksi sitten vanhemmuutta pitäisi jaksaa 24/7? Miksi vanhemmuudesta ei saisi haluta pientä lomaa aina silloin tällöin? Onko vanhempi oikeasti huonompi äiti/isä vain koska kaipaa omaa aikaa? Tämä on näitä ikuisuuskysymyksiä joihin olen oman vanhemmuuteeni aikana törmännyt. Aina löytyy joku joka mielellään kyseenalaistaa vanhempien tarpeen omalle ajalle. Aina joku älykäs aikuinen keksii kysäistä "olisit ajatellut aikaisemmin" tai "kuka pakotti hankkimaan lapset". Mutta eikö vanhemmuudessa kuten ihan missä muussa tahansa pieni irtiotto aina auta jaksamaan siinä arjessa? Eikö töistäkin jäädä lomalle säännöllisin välein jotta työpaikalla jaksetaan taas ahertaa. Itse en uskalla enää edes ääneen pyytää tai toivoa omaa aikaa. Ja jos sellaista tarvitaan, tuntuu aina olevan selityksen velkaa lastenvahdille (anoppi, oma äiti...). Miksi siihen pitäisi edes olla sen suurempaa syytä? Tai miksi se oma aika pitäisi jollain tavalla olla järkevästi selitettävissä "käyn kaupassa ostamassa viikon ruoat" tai "auto pitää käydä katsastamassa". /Kaikki mistä välitän